perjantai 14. helmikuuta 2014

"Ystävyys on...

....sellainen pikkuinen ukko, jolla on taskussa avain ja lukko. Niillä se sitoo ystävät yhteen, niin kuin
maamies pellolla lyhteen."

"Hyvä ystävä kävelee silloin sisään, kun muu maailma kävelee ulos."

Minua on lykästänyt siinä suhteessa, että omistan monta hyvää ystävää ja todella paljon kavereita. Ystävät ovat heitä, jotka ovat lähimpänä sydäntäni ja kaverit heitä, joille en ihan kaikkea elämästäni jaa, mutta kulkevat mukanani ja ovat hyvää seuraa. Olen joutunut tekemään tämän jaottelun, koska olen joutunut moneen kertaan petetyksi ystäväksi luullun ihmisen toimesta. Nyt olen tarkka siitä kenelle kerron mitäkin elämästäni.

Paras testi oli, kun elämäni muuttui kertaheitolla eräänä heinäkuisena iltapäivänä. Silloin sain monta mahdollisuutta päästä pois ikävien uutisten luota ja matkustaa ystävien luo. Se kesäloma menikin monen ystävän nurkissa pyöriessä. Näiden tapahtumien jälkeen olen ollut hyvin tietoinen siitä, kuka on hyvä ystävä. He nimittäin soittivat, laittoivat viestejä ja kysyivät kuinka voin. He vastasivat keskellä yötä puhelimeen. He auttoivat muuttamaan ja etsimään uutta kotia ja kannustivat jatkamaan elämää onnellisena. Ilman ystäviä en varmasti olisi nyt näin hyvässä tilanteessa, kuin mitä nyt elämässäni olen. Kiitos siis kaikille, jotka tunnistavat itsensä tästä.

Tärkein kaikista (äidin lisäksi) on kuitenkin Lenny. En voisi kuvitella elämääni ilman sitä. Lenny on ollut vierellä nuolemassa kyyneleet, hyppimässä syliin onnen hetkellä ja tukenut vaikeissa ja jopa pelottavissa tilanteissa. Tärkeimpänä asiana Lenny on naurattanut. Olen nauranut läpi kyynelten ja sumun seasta. Olen nauranut niinä hetkinä, kun nauruun ei ole ollut minkäänlaista aihetta. Ihan vaan sen takia, että Lenny on minun oma stand up -koomikkoni. Tilannekomiikkaa päivittäin ja hyvää mieltä ihan joka ikinen päivä. Tämän parempaa ystävää ei voi ollakaan. 







Ei kommentteja:

Lähetä kommentti