keskiviikko 18. kesäkuuta 2014

Pienen pieni vahinko

Sunnuntaina kävi hassusti, kun koirat leikkivät selkäni takana ja pidin kummityttöä sylissä. Kohta koirat asuivat jalkojeni taipeisiin, horjahdin, selkä notkahti ja kuului järjetön rusahdus. Säikähdin ja luulin selvinneeni pelkästään sillä. Valitettavasti näin ei ollut. Maanantaina selkää jomotti ja tiistaina selkää särki.

Lääkäriltä sain relaxantteja ja buranaa... niin ja loppu viikon saikkua. Onneksi minulla ei ole alkamassa loma vielä, joten töitä tämä saikku ei sinänsä haittaa. Aina on kuitenkin ikävää olla pois töistä, koska tekemiset vain kasaantuvat ja heinäkuulle niitä on jo ajoitettu iso kasa.

Vaikka tiistaina nukuin pitkät päikkärit ja koitin lepuuttaa selkää, lääkkeiden jälkeen nukuin kuin tukki seuraavat 9 tuntia. Tämä päivä on vedetty kolmiolääkkeeksi luokiteltua lihaksien rentouttajaa ja oltu aivan pöllyissä. Tänään on otettu muistaakseni kahdet päikkärit ja lepuuteltu selkää urakalla. Myös lääkärin suositellut jumppaliikkeet on tehty. Pikku hiljaa alkaa selkä aukeamaan ja tässä iltasella pääsin käymään jopa Lennyn kanssa pienellä kävelyllä. Aamulla, kun en pystynyt edes kävelemään.

Voi kuinka pienestä voi joskus asiat olla kiinni. Koirien yllättävä tempaus ja minä olen sairaana kolme päivää. Olkaa onnellisia, mikäli juuri nyt saatte olla terveitä ja nauttia tästä hyisestä Suomen kesästä. Joka päivä, kun kipuja ei ole, tulee olla onnellinen. Sen päätin juuri tänään.




2 kommenttia:

  1. Niinhän se on, että vahingot ei tule kello kaulassa...Onneksi ei sentään mitään tuon pahempaa käynyt! Olen kans kavereilta kuullut tarinoita niistä lihasrelaksanteista. Taitaa vissiin jokainen mennä niistä vähän pöllyyn :/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Haha, joo..todella pöllyyn. Nyt tuntuu, että olen jo tottunut siihen. Mutta unet ne on mielenkiintoisia silti :D illalla ei vaan pää enää pyöri samalla tavalla. Eilen tosin oli kyllä vika päivä, kun otin. Tänään ei lihaksistossa ongelmia ole enää tuntunut. Jee!

      Poista